Markun Laki

Oikeudenkäynnissä tuomioistuimen on ratkaistava osapuolten välinen erimielisyys tuomiolla, joka sisältää osapuolten vaatimusten tueksi oikeudenkäynnin aikana esitettyyn todisteluun perustuvan ratkaisun. Riitelevät asianosaiset voivat olla monista asian yksityiskohdista ja tapahtumista erimielisiä siinä määrin, että käsiteltävänä oleva asia voi tuomioistuimen näkökulmasta tarkasteltuna sisältää kaksi lähes vastakkaista ja täysin toisistaan poikkeavaa totuusväittämää. Tästä lähtökohdasta oikeudenkäynti etenee siten, että riidan osapuolet esittävät vaatimuksensa ja väitteensä sekä kaiken haluamansa todistelun niiden tueksi. Lopulta oikeus antaa asiassa oikeudenmukaisena pitämänsä ja kaikkeen esitettyyn aineistoon perustuvan tuomionsa. Edellä lyhyesti kuvatun oikeudenkäyntimenettelyn peruspilari onkin osapuolten väitteidensä tueksi esittämä todistelu, johon tuomioistuimen tulee perustaa ratkaisunsa. Kuvattu sinänsä selkeäpiirteinen oikeudenkäyntimenettely ei todistelun näkökulmasta tarkast

Perintöoikeutemme eräs peruspilari on oikeus tehdä testamentti, jolla perinnönjättäjä voi määritellä tarkasti sen, kuinka hänen omaisuutensa jaetaan kuolemansa jälkeen ottaen kuitenkin huomioon sellaiset rajoitukset kuin rintaperillisen lakiosaoikeus tai puolison oikeus hallita viimeistä yhteistä asuntoa. Perintökaaren pääsäännön mukaisesti jokaisella täysi-ikäisellä sellaisella henkilöllä, joka ymmärtää testamentin merkityksen, on oikeus määrätä omaisuutensa tulevasta omistuksesta testamentilla. Melko usein kuitenkin tapahtuu, että sellaiset testamentin tekijän perilliset, jotka olisivat oikeutettuja perintökaaren mukaiseen perintöosuuteen, riitauttavat testamentin moittimalla sitä oikeudenkäynnissä ja väittäen, että testamentti on pätemätön. Tässä kirjoituksessa käsittelen testamentin tulkintaa sellaisesta näkökulmasta, mikä merkitys on testamentin tekijän omalla tahdolla riitatilanteessa, jossa väitetään testamenttaustahtoa siten puutteelliseksi, että testamentti on pätemätön. Tällö