Markun Laki

Turun hovioikeuden annettua tuomionsa helmikuussa 2024 runkoviemärivahinkoa koskevassa korvausasiassa on tarkoituksenmukaista täydentää asiaan liittyvää kirjoitustani kesäkuulta 2022. Asiaa on käsitelty myös Asumisterveysliitto AsTe ry:n tiedotuslehdessä 1/2024 julkaistussa artikkelissa. 1. Vesihuoltolain mukainen korvausvastuu Vesihuoltolain 25 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen vahingonkorvausvastuu on sellaista ankaraa vastuuta, josta ei saa poiketa kuluttajan vahingoksi osapuolten tekemän sopimuksenkaan perusteella. Vesihuoltolain 27 §:ssä säädetään, että vesihuollossa on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai vesihuoltolaitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Lain 28 §:ssä säädetään vesihuoltolaitoksen vahingonkorvausvastuu. Vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan laitoksen vesi- tai viemärihuoltojärjestelmässä olevan sellaisen virheen johdosta syntyneen vahingon, joka aiheutuu kuluttajalle tai yksityiseen käyttöön tarkoit

Oikeudenkäynnissä tuomioistuimen on ratkaistava osapuolten välinen erimielisyys tuomiolla, joka sisältää osapuolten vaatimusten tueksi oikeudenkäynnin aikana esitettyyn todisteluun perustuvan ratkaisun. Riitelevät asianosaiset voivat olla monista asian yksityiskohdista ja tapahtumista erimielisiä siinä määrin, että käsiteltävänä oleva asia voi tuomioistuimen näkökulmasta tarkasteltuna sisältää kaksi lähes vastakkaista ja täysin toisistaan poikkeavaa totuusväittämää. Tästä lähtökohdasta oikeudenkäynti etenee siten, että riidan osapuolet esittävät vaatimuksensa ja väitteensä sekä kaiken haluamansa todistelun niiden tueksi. Lopulta oikeus antaa asiassa oikeudenmukaisena pitämänsä ja kaikkeen esitettyyn aineistoon perustuvan tuomionsa. Edellä lyhyesti kuvatun oikeudenkäyntimenettelyn peruspilari onkin osapuolten väitteidensä tueksi esittämä todistelu, johon tuomioistuimen tulee perustaa ratkaisunsa. Kuvattu sinänsä selkeäpiirteinen oikeudenkäyntimenettely ei todistelun näkökulmasta tarkast

Perintöoikeutemme eräs peruspilari on oikeus tehdä testamentti, jolla perinnönjättäjä voi määritellä tarkasti sen, kuinka hänen omaisuutensa jaetaan kuolemansa jälkeen ottaen kuitenkin huomioon sellaiset rajoitukset kuin rintaperillisen lakiosaoikeus tai puolison oikeus hallita viimeistä yhteistä asuntoa. Perintökaaren pääsäännön mukaisesti jokaisella täysi-ikäisellä sellaisella henkilöllä, joka ymmärtää testamentin merkityksen, on oikeus määrätä omaisuutensa tulevasta omistuksesta testamentilla. Melko usein kuitenkin tapahtuu, että sellaiset testamentin tekijän perilliset, jotka olisivat oikeutettuja perintökaaren mukaiseen perintöosuuteen, riitauttavat testamentin moittimalla sitä oikeudenkäynnissä ja väittäen, että testamentti on pätemätön. Tässä kirjoituksessa käsittelen testamentin tulkintaa sellaisesta näkökulmasta, mikä merkitys on testamentin tekijän omalla tahdolla riitatilanteessa, jossa väitetään testamenttaustahtoa siten puutteelliseksi, että testamentti on pätemätön. Tällö

  Muutokset maailman tilanteessa vaikuttavat myös  oikeustoimien tulkintaan. Ukrainan sodalla on monenlaisia  vaikutuksia sopimusten toteuttamismahdollisuuksiin. Sodasta  tai sen johdosta määrätyistä pakotteista voi olla seurauksena,  ettei esimerkiksi raaka-ainetoimitusten estyessä toinen  sopijapuoli voi täyttää sopimustaan. Oikeudellista tulkintaa  vaikeuttaa sekin, että koronapandemiasta johtuen joidenkin  sopimusten mukaiset toimitukset ovat jo aikaisemmin estyneet  tai ainakin vakavasti häiriintyneet. Oman vaikeutensa pohdintoihin tuovat maailmantalouden  globalisoitumisesta aiheutuvat riskit, joista esimerkkinä on Ever  Given -konttilaivan juuttuminen Suezin kanavaan ja siitä a iheutuneet tuotantoketjujen katkeamisiin johtaneet sellaiset  häiriöt, jotka ovat estäneet tai merkittävästi hidastaneet monien sopimusten oikea-aikaista toteutumista.  Uudessa tilanteessa joidenkin oikeudellisten rakenteiden  tulkinta saattaa olla hyvinkin haastavaa. Ylivoimainen este Ylivoimainen este o

Viemärivahinkoja tapahtuu toistuvasti ja tietämys niiden aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta ja korvaamisesta on yleensä hyvällä tasolla. Runkoviemärivahinko, jossa vesihuoltolaitoksen viemärijärjestelmästä tulvii vettä rakennukseen, on kuitenkin jäänyt sekä korjaus- että korvauskäytännössä vähemmälle huomiolle, mistä syystä on tarpeen nostaa esiin runkoviemärivahinkoa käsiteltäessä huomioon otettavia asioita. 1. Viemärivahinkojen ryhmittely Viemärivahingot ryhmitellään kolmeen luokkaan pääosin seuraavin kriteerein. Vakavuusaste I Viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja vahinkoalue on pieni. Viemärivettä on kertynyt vain pieni määrä viemäreiden tason yläpuolelle eikä vesi tunkeudu rakennusmateriaaleihin. Vahingon vaikutusaika on lyhyt. Vakavuusaste II Viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja sitä on kertynyt huomattavasti enemmän kuin viemärit pystyvät vetämään. Tulvineen viemäriveden syvyys on alle 5 cm ja vettä on vain tietyllä alueella. Lisäksi oletetaan, et

Jälleen on noussut julkisuuteen keskustelua siitä, miksi varsin uusissa rakennuksissa tai hiljattain tehtyjen putkistoremonttien jälkeen havaitaan käyttövesijärjestelmässä kupariputkien syöpymistä ja vuotoa. Kupariputkien syöpyminen näyttää tapahtuvan tietyillä pohjavesialueilla, mikä jo sinänsä on osoitus siitä, että veden laadulla on merkitystä etsittäessä syytä kupariputkien ennenaikaiseen rikkoutumiseen. Tästä suhteellisen usein toistuvan ongelman johdosta on syytä esittää muutamia näkökohtia. Uskottava näyttö Tarkastelen asiaa lähtökohtaisesti oikeudenkäyntiteknisestä näkökulmasta ja arvioiden asiaa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n määräykset huomioon ottaen. Lainkohdassa todetaan, että riita-asian tuomion perustaksi on otettava uskottava näyttö. Lyhyesti sanottuna uskottava näyttö tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen on ratkaistava asia sellaisen todistelun perusteella, joka arvioidaan kyseisessä tapauksessa uskottavaksi. Vastaavasti sellaista todistelua, joka on epäuskottavaa