Tekstit

VIEMÄRIVAHINKO JA VESIHUOLTOLAITOKSEN KORVAUSVASTUU

Viemärivahinkoja tapahtuu toistuvasti ja tietämys niiden aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta ja korvaamisesta on yleensä hyvällä tasolla. Runkoviemärivahinko, jossa vesihuoltolaitoksen viemärijärjestelmästä tulvii vettä rakennukseen, on kuitenkin jäänyt sekä korjaus- että korvauskäytännössä vähemmälle huomiolle, mistä syystä on tarpeen nostaa esiin runkoviemärivahinkoa käsiteltäessä huomioon otettavia asioita. 1. Viemärivahinkojen ryhmittely Viemärivahingot ryhmitellään kolmeen luokkaan pääosin seuraavin kriteerein. Vakavuusaste I Viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja vahinkoalue on pieni. Viemärivettä on kertynyt vain pieni määrä viemäreiden tason yläpuolelle eikä vesi tunkeudu rakennusmateriaaleihin. Vahingon vaikutusaika on lyhyt. Vakavuusaste II Viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja sitä on kertynyt huomattavasti enemmän kuin viemärit pystyvät vetämään. Tulvineen viemäriveden syvyys on alle 5 cm ja vettä on vain tietyllä alueella. Lisäksi oletetaan, et

Syöpyvät kupariputket

Jälleen on noussut julkisuuteen keskustelua siitä, miksi varsin uusissa rakennuksissa tai hiljattain tehtyjen putkistoremonttien jälkeen havaitaan käyttövesijärjestelmässä kupariputkien syöpymistä ja vuotoa. Kupariputkien syöpyminen näyttää tapahtuvan tietyillä pohjavesialueilla, mikä jo sinänsä on osoitus siitä, että veden laadulla on merkitystä etsittäessä syytä kupariputkien ennenaikaiseen rikkoutumiseen. Tästä suhteellisen usein toistuvan ongelman johdosta on syytä esittää muutamia näkökohtia. Uskottava näyttö Tarkastelen asiaa lähtökohtaisesti oikeudenkäyntiteknisestä näkökulmasta ja arvioiden asiaa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n määräykset huomioon ottaen. Lainkohdassa todetaan, että riita-asian tuomion perustaksi on otettava uskottava näyttö. Lyhyesti sanottuna uskottava näyttö tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen on ratkaistava asia sellaisen todistelun perusteella, joka arvioidaan kyseisessä tapauksessa uskottavaksi. Vastaavasti sellaista todistelua, joka on epäuskottavaa

Kymmenvuotistakuu rakentamisessa — onko sitä?

Ei ole – on vastaus otsikon kysymykseen. Tässä kirjoituksessa käsittelen lyhyesti sitä, kuinka urakoitsijan vastuu tilaajalle määräytyy rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan kahden vuoden takuuajan päätyttyä. Takuuaika, YSE 29 §   YSE 29 §:n mukaan takuuaika on kaksi vuotta vastaanottotarkastuksesta tai rakennuksen käyttöönotosta, ellei urakkasopimuksessa ole erikseen sovittu muusta takuuajasta. Tämän määräyksen mukaan urakoitsijan takuu päättyy kahden vuoden takuuajan jälkeen. Kuitenkin YSE 29 §:n mukaan urakkasopimuksessa voidaan erikseen sopia muusta eli pitemmästä kuin kahden vuoden takuuajasta. Tällainen pitempi esimerkiksi viisi vuotta kestävä takuuaika voi perustua näin ollen vain urakkasopimuksessa sovittuun pidennettyyn takuuaikaan. YSE 1998 ehdot eivät sisällä määräystä kymmenvuotistakuusta eikä tällaista takuuta ole, elleivät siitä erikseen osapuolet ole urakkasopimuksessa sopineet. Takuutarkastus, YSE 74 §   Tämä sopimusehtokohta koskee YSE 29 §:ssä tarkoit