VIEMÄRIVAHINKO JA VESIHUOLTOLAITOKSEN KORVAUSVASTUU

Viemärivahinkoja tapahtuu toistuvasti ja tietämys niiden aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta ja korvaamisesta on yleensä hyvällä tasolla. Runkoviemärivahinko, jossa vesihuoltolaitoksen viemärijärjestelmästä tulvii vettä rakennukseen, on kuitenkin jäänyt sekä korjaus- että korvauskäytännössä vähemmälle huomiolle, mistä syystä on tarpeen nostaa esiin runkoviemärivahinkoa käsiteltäessä huomioon otettavia asioita.


1. Viemärivahinkojen ryhmittely


Viemärivahingot ryhmitellään kolmeen luokkaan pääosin seuraavin kriteerein.


Vakavuusaste I


Viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja vahinkoalue on pieni. Viemärivettä on kertynyt vain pieni määrä viemäreiden tason yläpuolelle eikä vesi tunkeudu rakennusmateriaaleihin. Vahingon vaikutusaika on lyhyt.


Vakavuusaste II


Viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja sitä on kertynyt huomattavasti enemmän kuin viemärit pystyvät vetämään. Tulvineen viemäriveden syvyys on alle 5 cm ja vettä on vain tietyllä alueella. Lisäksi oletetaan, ettei vesi ulotu seinän tasolle ja että viemärivahingon korjaustyöt aloitetaan 72 tunnin sisällä vahingon tapahtumisesta.


Vakavuusaste III


Jätevesi kulkeutuu runkoviemäristä rakennuksen sisälle ja se on levinnyt laajalle sekä tunkeutunut rakennusmateriaaleihin ja kastellut huokoiset ja puolihuokoiset rakennusmateriaalit. Koska runkoviemäristä kulkeutuu rakennuksen puhdistamatonta yhdyskuntajätettä, on vahinko hyvin vakava ja aiheuttaa terveydellisiä riskejä, koska tällaisessa viemärijätevedessä on vaarallisia taudinaiheuttajia. Runkoviemärivahingon kysymyksessä ollen on asukkaiden lähdettävä rakennuksesta välittömästi pois ja korjaustyöt on ammattilaisten aloitettava heti.


Tässä artikkelissa keskityn käsittelemään III-luokan viemärivahinkoa.


2. Runkoviemärivahinko


Runkoviemärivahinko on aina laadultaan hyvin vakava ja aiheutuneiden vahinkojen torjuntaan, korjaamiseen ja lopulta korvaamiseen on suhteuduttava sen edellyttämällä tavalla.


Runkoviemärivahingon vaikea-asteisuus johtuu siitä, että vesihuoltolaitoksen runkoviemärissä kulkee puhdistamatonta yhdyskuntajätettä, joka voi sisältää erilaisia kotitalous- ja teollisuusjätteitä. Runkoviemärissä olevasta jätevedestä voidaan tutkia esimerkiksi alueellista huumeenkäyttöä tai koronaviruksen levinneisyyttä. Olennaista on, että runkoviemärissä kulkee sellaista puhdistamatonta yhdyskuntajätettä, jossa on käynnissä jo erilaisia kemiallisia prosesseja ja joka sisältää muun ohella taudinaiheuttajamikrobeja.


Runkoviemärivahingon tapahtuessa rakennukseen tulvii yleensä runsaasti puhdistamatonta yhdyskuntajätettä, josta leviää erilaisia terveydelle haitallisia mikrobeja. Näiden mikrobien poistaminen rakenteista on osoittautunut lähes mahdottomaksi ja ne tuhoavat rakennuksen korjauskelvottomaksi varsin nopeasti.


3. Vesihuoltolaitoksen vastuu runkoviemärivahingosta


Vesihuoltolain 27 §:ssä määritellään, koska vesihuoltolaitoksen ylläpitämässä viemärissä on korvausvastuun perusteena oleva virhe, ja lain 28 §:ssä määritellään tästä virheestä aiheutuva korvausvastuu.


Vesihuoltolaitoksen vastuu on ns. ankaraa vastuuta eli vastuu vahingosta syntyy aina, jos viemärissä on lain tarkoittama virhe. Korvausvastuu ei edellytä vesihuoltolaitoksen huolimatonta tai tuottamuksellista toimintaa. Viemärilaitoksessa oleva virhe johtaa korvausvastuuseen riippumatta siitä, kuinka virhe on syntynyt. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, jos aikaisemmin hyvin toimineesta runkoviemäristä nousee rakennukseen jätevettä, on se aina seurausta viemärilaitoksen virheestä.


Mikäli viemärilaitoksessa on virhe, joka estää sen toiminnan tarkoitetulla tavalla, seuraa tästä korvausvastuu, vaikka jokin toinen syy olisi ollut aiheuttamassa runkoviemäritulvaa. Turun hovioikeus on katsonut vesihuoltolaitoksen korvausvelvolliseksi virheen johdosta siitäkin huolimatta, että vahingon alullepannut tapahtuma johtui ulkopuolisen tahon varomattomasta toiminnasta.


Mielipiteeni mukaan vesihuoltolaitoksen korvausvastuu virheen aiheuttamasta vahingosta on aina ensisijainen ja vesihuoltolaitos voi vapautua vastuusta vain sillä perusteella, jos se todistaa ”syyttömyytensä”. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että vesihuoltolaitoksen korvausvastuu on ensisijainen aina, kun virhe on todettu.


4. Runkoviemärivahinko tuhoaa rakennuksen


Rakennukseen runkoviemäristä tulvinut puhdistamaton yhdyskuntajäte sisältää lukuisia sellaisia taudinaiheuttajamikrobeja, jotka hyvin nopeasti kulkeutuvat lähtemättömästi talon erilaisiin rakenteisiin. Mikäli vahingon rajoittamis- ja torjuntatoimenpiteisiin ei voida ryhtyä välittömästi vahingon tapahduttua, tuhoavat mikrobit rakennuksen korjauskelvottomaksi hyvin nopeasti ja ainakin silloin, mikäli jätevesi on levinneenä rakennukseen muutaman vuorokauden.


Taudinaiheuttajamikrobeista johtuu, että terveydellisestä näkökulmasta tarkasteltuna rakennus on menetetty usein lopullisesti, sillä asumisterveyden kannalta turvallista korjaustyötä ei kyetä runkoviemärivahingon jälkeen tekemään, vaikka se näyttäisi rakennusteknisesti mahdolliselta.


Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, että rakennustekninen koulutus ja kokemus ei johda oikeaan arvioon runkoviemärijätteen aiheuttamasta vahingosta, vaan arvion voi tehdä ainoastaan koulutettu rakennusterveysasiantuntija.


5. Toimenpiteet runkoviemärivahingon tapahduttua


Kun vahinko on havaittu, tulee välittömästi ottaa yhteyttä vesihuoltolaitokseen, jolle tulee kirjallisesti ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot runkoviemärivahingosta ja pyytää tilanteen edellyttämiä nopeita ja asiantuntevia toimenpiteitä. Mikäli vesihuoltolaitos ilmoittaa, ettei se ole vastuussa havaitusta runkoviemärivahingosta, on aloitettava toimenpiteet vahingon rajoittamiseksi ja korjaamiseksi sekä käynnistettävä tutkimukset vahingon todennäköisesti aiheuttaneesta vesilaitoksen virheestä ja rakennuksen kärsimistä vahingoista. Kouluttamaton henkilö ei saa ryhtyä toimenpiteisiin rakennuksessa, johon viemärijätevettä on tulvinut, koska se on terveydelle vaarallista. Toimintaohjeita saa esimerkiksi Asumisterveysliitolta; info@asumisterveysliitto.fi.


Käytäntö on osoittanut, että vesihuoltolaitokset pyrkivät toisinaan välttämään vastuunsa, joten vahingonkärsijän on valvottava tehokkaasti omaa etuansa. Vakuutusyhtiölle on tehtävä välittömästi ilmoitus vahingosta. Vahinkopaikalle tulee aina kutsua myös rakennusterveysasiantuntija, joka voi todeta vahingot ja ottaa asianmukaiset näytteet rakennukseen kulkeutuneiden mikrobien toteamiseksi. Lisäksi tuhoutuneen rakennuksen arvo on selvitettävä asiantuntijan avulla. Runkoviemärivahinkoon liittyvien korvauskysymysten käsittely on monivivahteinen kokonaisuus, jossa tarvitaan jo asian käsittelyn alkuvaiheessa asianajajan apua.


Yhteenveto


Runkoviemärivahinko on aina vakava asia ja edellyttää nopeita toimenpiteitä ja asiantuntija-apua. Vahinkojen dokumentoiminen valokuvaamalla ja videoimalla on tärkeää. On kuitenkin koko ajan muistettava, että puhdistamaton yhdyskuntajäte, jota runkoviemäristä rakennukseen nousee, on terveydelle vaarallista ja kaikki tehtävät toimenpiteet edellyttävät tämän huomioimista.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kymmenvuotistakuu rakentamisessa — onko sitä?

Syöpyvät kupariputket

Ukrainan sota - ylivoimainen este ja sovitteluperuste